ETUSIVU

KETTUKILPA 2016

GALLERIA

MESTARIT & VALIOT

KAUPPA

SÄÄNNÖT JA OHJEET

TAPAHTUMAT

KILPAILUSIVUT

KOEKALENTERI

YHTEYSTIEDOT

Säännöt ja ohjeet

KYMEN-KARJALAN AJOKOIRAYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT
 
1 § YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, JÄSENLIITTO, ROTUJÄRJESTÖ- JA PIIRI
 
Yhdistyksen nimi on Kymen-Karjalan Ajokoirayhdistys ja sen kotipaikkana on Anjalankosken kaupunki. Yhdistys on perustettu 15 päivänä elokuuta 2000, ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä yhdistys. Yhdistys on Suomen Ajokoirajärjestö ry:n, Suomen Kennelliitto ry:n ja Kymenläänin Kennelpiiri ry:n jäsen.
 
2 § TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU
 
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää puhdasrotuisen Suomenajokoiran kasvattamista ja niiden käyttöä sekä niihin liittyvää harrastustoimintaa Kymenläänin Kennelpiirin alueella. Toimia yhdyssiteenä rotua harrastavien jäsentensä ja Suomen Ajokoirajärjestön välillä. Tähän yhdistys pyrkii järjestämällä koulutus- valistus- ja esitelmätilaisuuksia, koiranäyttelyitä ja kokeita sekä antamalla jäsenilleen opastusta ja neuvontaa sekä kouluttamalla tuomareita.
 
3§ YHDISTYKSEN JÄSENET
 
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi tai ainaisjäseneksi voi hallitus hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka yhdistyksen toiminta-alalla on erikoisesti ansioitunut tai henkilö, jolle yhdistys muuten haluaa osoittaa kiitollisuuttaan. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen arvo on elinikäinen.
 
4 § JÄSENEN VELVOITTEET JA MAKSUT
 
Varsinainen jäsen on velvollinen noudattamaan Suomen Ajokoirajärjestö ry:n, Suomen Kennelliitto ry:n ja Kymenläänin Kennelpiiri ry:n ja muussa toiminnassaan yhdistyksen sääntöjä ja päätöksiä sekä suorittamaan yhdistykseen liittyessään liittymismaksun ja vuosittaisen jäsenmaksun tai ainaisjäsenmaksun kesäkuun loppuun mennessä. Liittymismaksun ja vuosittaisen jäsenmaksun suuruudet päättää yhdistyksen vuosikokous. Ainaisjäseneksi pääsee maksamalla vuosikokouksen määräämän ainaisjäsenmaksun, jonka jälkeen hän ei maksa vuosittaista jäsenmaksua.
Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen ovat vapautetut jäsenmaksuista
 
5 § YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN
 
Jäsenellä on milloin tahansa oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
 
6 § YHDISTYKSESTÄ EROTTAMINEN
 
Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
 
Ennen päätöksen tekoa on jäsenelle varattava tilaisuus selvityksen antamiseen asiassa, ellei erottamisen syynä ole näissä säännöissä mainittujen maksujen jättäminen. Muusta syystä kuin maksamattomien maksujen takia, erotetulla jäsenellä on oikeus vedota yhdistyksen seuraavaan kokoukseen. Vetoomus on annettava tiedoksi kirjallisena yhdistyksen hallitukselle 30 päivän kuluessa kirjallisen erottamispäätöksen postituspäivästä po. päivää lukuun ottamatta. Ellei vetoomusta esitetä edellä mainitussa järjestyksessä, tulkoon erottamispäätös voimaan heti määräajan päätyttyä. Jäsenen tehtyä vetoomuksen hallitukselle, jäsen katsottakoon erotetuksi vasta, kun yhdistyksen kokous on vahvistanut päätöksen. Hallituksen erotettua jäsenen maksamattomien maksujen takia, erottamispäätös tulee voimaan heti.
 
Eroava tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan ennen jäsensuhteensa lakkaamista hänelle kuuluvat maksut, eikä hänellä ole oikeutta saada mitään yhdistyksen kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.
 
7 § YHDISTYKSEN HALLITUS JA SEN EROVUOROISUUS
 
Yhdistyksen toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä yhdistystä edustaa vuosikokouksen valitsema hallitus. Hallitukseen kuuluu yhdeksi vuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi vuodeksi valitut kuusi (6) jäsentä. Hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa puolet. Ensimmäisellä kerralla eroaa arvan perusteella puolet hallituksen jäsenistä. Tämän jälkeen erovuoroisuus määräytyy vuorojen mukaan. Jos jäsen kesken toimikauden estyy tehtäviensä hoitamisesta, yhdistyksen kokous valitsee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi.
 
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan. Hallitus voi valita sihteerin tai rahastonhoitajan tehtäviin henkilöt myös hallituksen ulkopuolelta. Hallitus voi tarpeen niin vaatiessa asettaa alaisuuteensa 4-henkisen työvaliokunnan yhdistyksen juoksevien asioiden hoitamista varten sekä muita valiokuntia. Hallituksella on oikeus käyttää asiantuntijoita. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Kutsu jäsenille toimitetaan viikkoa ennen kokousta.
 
Hallitus on päätösvaltainen kun puolet sen jäsenistä ja lisäksi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
 
8 § YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN
 
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.
 
9 § TILIT
 
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.
 
10 § YHDISTYKSEN KOKOUKSET
 
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä helmi- maaliskuun aikana. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättä tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettu asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella jäsenellä äänioikeus ja jokaisella jäsenellä yksi (1) ääni.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
 
11 § YHDISTYKSEN KOKOUKSEN KOOLLEKUTSUMINEN
 
Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta, joko lähettämällä kutsu kirjallisena kullekin jäsenelle tai julkaisemalla kutsu yhdistyksen toiminta-alueella ilmestyvässä sanomalehdessä.
 
12 § VUOSIKOKOUS
 
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään hallituksen laatima vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä vuodelta ja päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta
6. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä yhdistyksen hallitukselle ja muille tilivelvollisille
7. liittymismaksun, vuotuisen jäsenmaksun ja ainaisjäsenmaksun suuruuden sekä toimihenkilöiden mahdollisten palkkioiden määrääminen
8. hallituksen ehdotus vuoden toimintasuunnitelmaksi
9. hallituksen ehdotus vuoden tulo- ja menoarvioksi
10. määrätään missä lehdessä kutsu yhdistyksen kokouksiin on julkaistava
11. toimitetaan hallituksen puheenjohtajan vaali
12. toimitetaan hallituksen jäsenten vaali erovuoroisten tilalle
13. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat alkaneelle toimintavuodelle
14. käsitellään mahdolliset yhdistyksen jäsenen erottamistapaukset, milloin yhdistyksen jäsen on sääntöjen 6 §:n mukaan saattanut erottamisensa yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi
15. valitaan edustajat
16. käsitellään muuta hallituksen tai yhdistyksen jäsenten hallitukselle vähintään kolme viikkoa ennen vuosikokousta esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat
17. keskustellaan muista mahdollisista esille tulevista asioista, joista ei kuitenkaan voida tehdä päätöstä
 
13 § HALLITUKSEN TEHTÄVÄT
 
Hallituksen tehtävän on erityisesti;

1. toimia yhdistyksen ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että yhdistyksen tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnot toteutetaan suunnitelmien mukaisesti.
2. olla vastuussa yhdistyksen toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti
3. suunnitella ja kehittää yhdistyksen kokonaistoimintaa sekä johtaa yhdistyksen toimintaa tarkoituksien mukaisesti
4. vahvistaa tehtäväjako keskuudessaan sekä valita tarvittavat toimihenkilöt, toimikunnat, valiokunnat, jaostot ja työryhmät suorittamaan niille määrättyjä tehtäviä
5. vastata yhdistyksen ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta
6. vastata jäsenliittojen ja piirien sääntöjen ja ohjeiden yhdistykselle asettamista velvoitteista
7. toimittaa jäsenliitoille ja piirille pyydetyt toimintatiedot
8. vastata yhdistyksen kokouksen antamista velvoitteista
9. pitää yhdistyksen jäsenluetteloa
10. hoitaa taloudellisesti yhdistyksen taloutta ja omaisuutta
11. hoitaa yhdistyksen tiedotustoimintaa
12. hyväksyä ja erottaa yhdistyksen jäsenet
13. valita sekä tarvittaessa erottaa yhdistyksen toimihenkilöt
14. päättää yhdistyksen ansiomerkkien ja huomionosoitusten myöntämisestä sekä tehdä esityksiä muista huomionosoituksista
15. ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin, joita yhdistyksen etu vaatii
 
14 § OMISTUSOIKEUS JA TOIMINNAN TUKEMINEN
 
Yhdistys voi omistaa kiinteistöjä ja perustaa rahastoja sekä vastaanottaa testamentteja ja lahjoituksia. Toiminnan tukemiseksi yhdistys voi järjestää huvitilaisuuksia, varainkeräyksiä ja arpajaisia hankittuaan, milloin tämä on tarpeellista, asianmukaisen luvan.
 
15 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN
 
Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
Päätös yhdistyksen purkamisesta on käsiteltävä kahdessa, vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, joista toisen tulee olla vuosikokous ja päätöksen aikaansaamiseksi vaaditaan vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö äänestyksessä annetuista äänistä kummassakin kokouksessa. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksien edistämiseen jälkimmäisen purkamista päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen purkamisesta on tehtävä ilmoitus Suomen Ajokoirajärjestölle, Suomen Kennelliitolle ja Kymenläänin Kennelpiirille sekä yhdistysrekisteriin.
 
16 § MUUTA
 
Muutoin noudatettakoon, mitä laissa yhdistyksissä on säädetty.


KYMENLÄÄNIN KENNELPIIRI RY:N AJOKOKEEN (AJOK)
PIIRINMESTARUUSKOKEEN JÄRJESTÄMISOHJE


Hyväksytty kennelpiirin hallituksessa 13.12.2011. Voimassa 1.1.2012 alkaen
1. Kokeen järjestäminen
Kymenläänin kennelpiiri ry:n ajokokeen (AJOK) piirinmestaruudesta kilpaillaan kahtena peräkkäisenä päivänä järjestetyissä kokeissa. Kokeessa kilpaillaan Kennelliiton hyväksymiä Ajokokeen sääntöjä ja ohjeita noudattaen.
Mestaruuden saavuttaa molempien kokeiden yhteenlaskettujen pisteiden perusteella korkeimman pistemäärän saanut koira. Jos useammalla koiralla on sama pistemäärä, saa piirinmestaruuden se koira, jolla on korkeimmat ansiopisteet molempien päivien tulokset yhteenlaskettuna. Jos vielä tämänkin jälkeen on
tasatulos, määrää paremmuuden paremman kilpailupäivän tulos.
Muidenkin tasatulosten kohdalla noudatetaan tätä ratkaisumallia.
Koe voidaan järjestää myös yksipäiväisenä. Mikäli piirinmestaruuskoe järjestetään yksipäiväisenä ajokokeena, kokeen voittaa korkeimman pistemäärän saavuttanut koira.
Yksipäiväisessä piirinmestaruuskokeessa tasatuloksen sattuessa kokeen voittaa koira, jolla on paremmat ominaisuuspisteet huonommassa koe-erässä. Jos vieläkin tulos on tasan, voittaja ratkaistaan arvalla.
Muidenkin tasatulosten kohdalla noudatetaan tätä ratkaisumallia.

2. Ajankohta
Piirinmestaruuskoe järjestetään vuosittain ennen Kilpa-ottelun lohkon valintakoetta.

3. Osallistumisoikeus
Osallistumisoikeus piirinmestaruuskokeeseen on jokaisella ilmoittautumishetkellä (= viimeinen ilmoittautumispäivä) piirin alueella vakinaisesti asuvalla koiranomistajalla /ohjaajalla. Omistajan on oltava Suomen Kennelliiton tai kennelpiirin jäsenyhdistyksen jäsen. Useamman omistajan koira osallistuu sen
kennelpiirin piirinmestaruuskokeeseen, jonne koira on pääasiassa sijoitettu. Jos asiassa on epäselvyyttä esim. koiran sijaintipaikan suhteen, tekee ajokoirajaosto päätöksen osallistumisoikeudesta.
Mestaruuden voittaneella koiralla on oikeus puolustaa mestaruuttaan seuraavana vuonna.
Kennelpiirin mestaruuskokeeseen valittavien koirien tulee olla palkittu FCI:n tunnustaman maan kenneljärjestön hyväksymässä koiranäyttelyssä vähintään laatuarvostelun maininnalla hyvä 15 kuukautta täytettyään
Koira voi osallistua vuosittain vain yhden kennelpiirin mestaruuskokeeseen.

4. Karsinta
Piirinmestaruuskokeeseen osallistuvan koiran on täytynyt saavuttaa ajokokeen (AJOK) ensimmäinen palkinto.
Kymenläänin kennelpiiri ry:n ajokokeen piirinmestaruuskokeeseen osallistuvien koirien määrä rajoitetaan enintään 16 koiraan (15 + edellisen vuoden piirin mestari).
Ajokoirajaosto valitsee kokeeseen 15 kuluvalla koekaudella ensimmäisen palkinnon saavuttanutta koiraa pisteiden mukaan paremmuusjärjestyksessä.
Tarvittaessa koiramäärä täydennetään muiden koetulosten perusteella. Täydentävät koirat valitaan kokeista saatujen valintapisteiden perusteella paremmuusjärjestyksessä. Pisteitä saadaan seuraavan taulukon mukaisesti:
Kuluvalla kaudella saavutettu ajokokeissa
toinen palkinto = 5 pistettä
kolmas palkinto = 2 pistettä
Edellisellä kaudella saavutettu ajokokeissa
ensimmäinen palkinto = 5 pistettä
toinen palkinto = 2 pistettä
kolmas palkinto = 1 piste
Jos koirat päätyvät samaan pistemäärään, ratkaistaan järjestys kolmen parhaan tuloksen yhteenlaskettujen koepisteiden perusteella. Koiran tulokset otetaan myös huomioon, vaikka sillä ei kuluvalla ja edellisellä kaudella olisi kolmea koesuoritusta.
Ilmoittautumisen yhteydessä toimitetaan tiedot koiran saavuttamista palkintosijaan oikeuttavista tuloksista.
Tulokset tulee olla saavutettuna kuluvan tai edellisen koekauden aikana. Ajokoirajaosto suorittaa koirien valinnan koetulosten perusteella.
Jos valittu koira jää pois kokeesta, on koiranomistaja velvollinen mahdollisimman pian ilmoittamaan kokeen järjestäjille asiasta, jotta poisjääneen koiran tilalle voidaan ottaa varakoira edellä mainitun karsinnan mukaisesti.

5. Palkitseminen
Koirat palkitaan vain piirinmestaruuskokeen sijoitusten perusteella. Kaikki kokeeseen osallistuneet ja sen loppuun suorittaneet koirat palkitaan. Jos kokeen järjestämiseen osallistuu useampi yhdistys, vastaavat ne yhdessä palkintojen hankkimisesta.

6. Koirien valinta Kilpa-ottelun lohkonvalintakokeeseen
Piirinmestaruuskokeen kolme parasta suomenajokoiraa jatkavat Kilpa-ottelun lohkon valintakokeeseen.
Kolme seuraavaksi parasta suomenajokoiraa valitaan varakoiriksi.

7. Kolmen koitos
Kolmen koitokseen valitaan koirat piirinmestaruuskokeen sijoitusten perusteella. Jos kokeeseen osallistuneista koirista ei löydy riittävästi osallistujia, ajokoirajaoston nimeämällä henkilöllä on oikeus valita piirin alueelta koirat Kolmen koitokseen. Ajokoirarahastosta maksetaan osallistuvien koirien osallistumismaksut.

8. Muutokset järjestämisohjeeseen
Muutokset järjestämisohjeeseen hyväksyy Kymenläänin kennelpiirin hallitus. Muutosesitykset valmistelee kennelpiirin ajokoirajaosto

                                                                       -  ¤  ¤  ¤ -

KYMEN-KARJALAN AJOKOIRAYHDISTYKSEN VUODEN AJOKOIRA VALINTASÄÄNTÖ

Kilpailuaika on kalenterivuosi. Osallistumisoikeus on koiralla, jonka omistaja on liittynyt ko. kalenterivuodenaikana yhdistyksen jäseneksi. Koiran omistaja ilmoittaa edellisen vuoden tulokset yhdistyksen sihteerille tammikuun loppuun mennessä. Sihteerille tehtävässä ilmoituksessa on mainittava kokeen tai näyttelyn päivämäärä ja paikka. Kilpa-ottelun voittaja on itseoikeutettu vuoden ajokoira. Tasapisteiden sattuessa korkeimman pistemäärän ajokokeessa saavuttanut koira voittaa. Lonkka kuvatut ja ataksia testatut koirat saavat pisteet jokaisena vuotena osallistuessa vuoden ajokoira kilpailuun. Yhdistyksen hallitus valitsee näiden sääntöjen perusteella yhdistyksen vuoden ajokoiran. Palkitseminen tapahtuu yhdistyksen vuosikokouksessa. Kokouksessa palkitaan paras jänis- ja kettukoira.

1. Ajokoe

Ajokoe 1-2-3 / 4-2-1p.

2. PM- kilpailu

Osallistuminen 2p.

Sijoitus (yhteistulos) 1-6 / 6-1p.

3. Kilvan valinta

Osallistuminen 3p.

Sijoitus (yhteistulos) 1-6 / 6-1p.

4. Kilpa- ottelu

Osallistuminen 5 p.

Sijoitus 1-6 (yhteistulos) / 6-1 p.

5. Kansainvälinen koe

Osallistuminen 3 p.

Sijoitus 1-3 / 3-1 p.

6. Kilpailukauden aikana saavutettu käyttövalion arvo 10 p.

7. Kilpailukauden aikana saavutettu tähtivalion arvo 10 p.

8. Kilpailukauden aikana saavutettu muotovalion arvo 6 p.

9. Paras vuosittainen näyttelytulos (1kpl)

Suomen Ajokoirajärjestön päänäyttelyn voitto 10p.

ROP 7p.

VSP 6p.

SA 5p.

SERT 4p.

ERI 3p.

EH 2p.

H 1p.

10. Lonkkakuvaus tulos 3 p.

11. Ataksia testaus 2p.

                                                                       -  ¤ ¤ ¤ -

KYMENLÄÄNIN KENNELPIIRIN KETUNAJOKOKEEN PIIRINMESTARUUSKOKEEN JÄRJESTÄMISOHJE
Hyväksytty Kymenläänin kennelpiirin hallituksessa 6.2.2006 Voimassa 1.8.2006 alkaen.


OSALLISTUMISOIKEUS

Osallistujan on oltava SKL-FKK:n tai kennelpiirin jäsenyhdistyksen jäsen. Piirinmestaruudesta saa kilpailla jokainen ilmoittautumishetkellä (viimeinen ilmoittautumispäivä) piirin alueella vakinaisesti asuva koiranohjaaja/omistaja. Koiranohjaajaksi/omistajaksi katsotaan henkilö, jonka pääasiallisessa hallinnassa ja koulutuksessa koira on ollut. Useamman omistajan koira kilpailee sen omistajan kennelpiirin mestaruudesta, jonne koira on pääasiassa sijoitettu. Koira voi kilpailla vuosittain vain yhden kennelpiirin mestaruudesta.
Kokeeseen saavat osallistua SAJ:n alaiset rodut sekä beaglet. Koiran tulee olla palkittu FCI:n hyväksymässä koiranäyttelyssä vähintään laatuarvostelumaininnalla H, 15 kuukautta täytettyään.
Kennelpiirin mestaruuden voittaneella koiralla on oikeus puolustaa mestaruuttaan seuraavan vuoden piirinmestaruuskokeessa. Koska kennelpiirin mestaruuskoe on samalla karsintakoe Suomenmestaruuskilpailuun osallistuu mestaruuttaan puolustava koira täysivaltaisesti myös tähän karsintakokeeseen.

KOIRAMÄÄRÄ JA KOIRIEN KARSINTA PIIRINMESTARUUSKOKEESEEN

Piirinmestaruuskokeeseen saa osallistua 11 koiraa sekä edellisen vuoden piirinmestari.
Koirat kokeeseen valitaan ensisijaisesti niistä koirista, jotka ovat saaneet ensimmäisen palkinnon ketunajokokeessa.
Mikäli kokeeseen joudutaan karsimaan koiria karsinta suoritetaan aikaisempien ketunajokoetulosten perusteella.
Karsinnan suorittaa kennelpiirin ajokoirajaoston nimeämä valitsijamies.

KOIRIEN VALINTA KETTUKILVAN ETELÄNLOHKON VALINTAKOKEESEEN

Piirinmestaruuskoe on samalla suomenajokoirille karsintakoe Kettukilvan etelänlohkon valintakokeeseen.
Piirinmestaruuskoe tulee järjestää vähintään 10 päivää ennen ym. valintakoetta.
Piirinmestaruuskokeen tulosten perusteella valitaan Kymenläänin kennelpiirin kiintiön edellyttämä määrä suomenajokoiria Kettukilvan etelänlohkon valintakokeeseen.
Valintaperusteena käytetään piirinmestaruuskokeen tulosjärjestystä.
Valintakokeeseen ilmoitettavan koiran on täytynyt koeurallaan saavuttaa ketunajokokeen ensimmäinen palkinto.
Valinnan ja ilmoittamisen Kettukilvan etelänlohkon valintakokeeseen suorittaa kennelpiirin ajokoirajaoston nimeämä valitsijamies.

MUUTOKSET

Muutokset tähän ohjeeseen hyväksyy Kymenläänin kennelpiirin hallitus ajokoirajaoston esityksestä
Kaakon Nettipalvelu Oy